Feeniks-hanke

Sosped-säätiön uudessa Feeniks-hankkeessa kehitetään tukimalli 40-54-vuotiaille miehille, joiden elämäntilanne saattaa yllättävän työttömyyden vuoksi kriisiytyä. Työttömyyden syynä on useimmiten digitalisaatio. Hankkeessa mahdollistetaan osallisuutta ja toimijuutta esimerkiksi vertaisuuden ja kokemusasiantuntijuuden kautta. 

Digitalisaatio ja tekoäly muuttavat työelämää. Tutkimusten mukaan etenkin keski-ikäisten miesten kiinnittyminen takaisin työelämään töiden yllättävän loppumisen jälkeen on haastavaa.

Kolmivuotisen hankkeen tavoitteena on kehittää vertaistukeen ja kokemusasiantuntijatyöhön pohjautuva tukimalli, joka

  • vahvistaa kilpailukykyä ja osaamista.
  • palauttaa tai vahvistaa osallisuuden kokemusta myös muun kuin työn keinoin.
  • ennaltaehkäisee kohderyhmän yksinäisyyttä ja riskiä syrjäytyä.
  • kehittää keinoja tukea kohderyhmän sosiaalisia valmiuksia.
  • tarjoaa vertaisryhmä- ja tukihenkilötoimintaa.
  • tarjoaa kokemusasiantuntijatoimintaa, jonka kautta voi löytää mielekkään tavan vaikuttaa ja osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Hankeen taustalla

Hankkeen yhteiskunnallisen pääkehyksen muodostaa keski-ikäisten miesten huono siirtymä takaisin työelämään töiden yllättävän loppumisen myötä. Taustalla on usein tilanne, jossa digitalisaation (tai muun syyn) myötä työt loppuvat kokonaan tai jossa työntekijän puutteellisten digivalmiuksien myötä työnantaja ”vaihtaa” osaamisen tuoreempaan ja kohderyhmämme valmiuksilla ei ole enää (työ)markkina-arvoa muillekaan työnantajille.

Suomessa digitalisaation vaikutuksia yhteiskuntaan tutkivat mm. Etla (”Syvenevän digitalisaation vaikutukset ihmistyön määrään, laatuun ja sisältöön”) ja Suomen Akatemia (Robotit ja hyvinvointipalvelujen tulevaisuus). Valtiovarainministeriöllä on käynnissä ”Kansallisen palveluarkkitehtuurin toteuttamisohjelma”.

Martin Ford arvioi palkitussa kirjassaan Robottien kukoistus (vuoden talouskirja / Financial Times), että todennäköisesti kaikki rutiininomaisia tehtäviä sisältävä työ tullaan automatisoimaan. Elinkeinoelämän Valtuuskunnan Robotit töihin -raportin arvion mukaan 20 vuoden aikana Suomessa automatisoinnilla voidaan korvata vain 7 prosenttia työpaikoista. Robotisaatio tuottaa myös uutta työtä, joka perustuu ihmisen ja koneen parhaiden kykyjen yhdistämiseen. Joka tapauksessa esimerkiksi kirjojen ja musiikin myynnin sektorilta työpaikat poistuvat nopeassa tahdissa. Kauempana tulevaisuudessa tekoäly tulee muuttamaan myös terveydenhuoltoalan menettelytapoja.

Muuttuva työ myös vaatii uusia taitoja: osaaminen työssä ei enää perustu selkeästi rajattuun ja koulutuksella hankittuun tietoon vaan joustaviin kykyihin esimerkiksi yhdistellä, hakea ja tuottaa tietoa, inspiroida muita ja toimia verkostoissa. Työssä tarvitaan erityisesti ns. metataitoja, kuten kykyä oppia uutta, hallita omaa ajankäyttöä ja ajatella kriittisesti. Vanha ammattikoulutus ei näitä taitoja juuri tuottanut.

Työpaikan menettäminen ja oman osaamisen vanhentuminen aiheuttavat syviä merkityksettömyyden tunteita. Tämä näkyy yhteiskunnassa: Esimerkiksi Yhdysvalloissa alkoholiin, huumeisiin ja itsemurhiin liittyvät ”epätoivon kuolemat” lisääntyvät. Kouluttamattomien valkoisten miesten kuolleisuus on lisääntynyt kaikissa ikäkuokissa. Suomessa itsemurhien kokonaismäärä on laskenut, mutta kolme neljästä itsemurhan tekijästä on 45–54-vuotias mies. Usein tähän ilmiöön liittyy töiden ja sitä kautta miehen merkityksellisyyden loppuminen.

Kun digitalisaatio haastaa ihmisen mahdollisuudet rakentaa identiteettiään työn kautta, auttaa sosiaalipedagoginen ymmärrys. Se auttaa löytämään ihmisen yhteiskunnallisen osallisuuden edellytyksistä muita kuulumisen ja merkityksellisen osallistumisen mahdollisuuksia. Sosiaalipedagogisella työotteella voidaan tukea vuorovaikutusta ja yhteistoimintaa, jotka edistävät uusien mielekkäiden yhteisöjen rakentumista menetettyjen työyhteisöjen tilalle.

Haluatko lisätietoja, ota yhteyttä!

Miikka Vuorinen

Hankepäällikkö

miikka.vuorinen@sosped.fi
040 164 6411