Tässä esimerkki suomalaisen Veikkauksen tuloista:
- vuonna 2019 vain 1,6 miljardia euroa tappioista
- vuonna 2021 vain 1,1 miljardia euroa tappioista
36% kaikista suomalaisista pelaajista pelaa verkossa ja kaiken kaikkiaan alaikäiset suosivat verkkopelejä eli pelejä, joita voi pelata tunnistamatta itseään (THL,2020). Kuusi prosenttia pelasi ei-yksinomaisia rahapelejä internetissä joko ulkomailla tai Ahvenanmaalla (osa Suomea, mutta erityisellä autonomisella statuksella). 5% pelasi rahapelejä täysin ulkomaisilla alustoilla vuonna 2019. Suurin osa yksinomaisen järjestelmän ulkopuolella pelanneista oli nuoria ja miehiä.
Suomessa se on yleensä eriytetty alaikäisten ja aikuisten välillä, koska lainsäädännössä asetetaan 18 vuoden ikäraja uhkapelaamisen sallimiseksi (THL, 2020). Vuonna 2019 tehty tutkimus viittaa siihen, että 78,4% Suomen väestöstä harjoittaa jonkinlaista rahapelitoimintaa. Myös alaikäiset pelaavat ikärajasta huolimatta heikon ikäsäätelyn vuoksi. Tutkimuksen mukaan 41% 15-17-vuotiaista oli pelannut rahapelejä ikärajoituksesta riippumatta (18 v.). Ongelmallisen rahapelaamisen esiintyvyys oli suurinta 18-24-vuotiaiden ikäryhmässä (5,3%) ja 25-34-vuotiaiden ikäryhmässä (4,8%).
Suomessa 15-17-vuotiaat pelaavat arpajaisia ikärajasta huolimatta (THL, 2020). Veikkaus-arpajaispelit tarkoittavat sekä pahvisia raaputusarpoja että online-arpajaisia. Kaikista ikäryhmistä viikoittaiset arpajaiset ja/tai jokeri ovat suosituimpia, ja niitä seuraavat raaputusarvat ja kolikkopelit kasinon ulkopuolella.
MTV Uutisten ja Veikkauksen mukaan kuitenkin 60 prosenttia nettipelaamisesta Suomessa tapahtuu ympäristössä, jossa ei ole rajoituksia (01.09.2022).
Suomessa ongelmapelaamisen yleisyys oli vuonna 2019 suurinta työttömien ja irtisanottujen keskuudessa (THL, 2020). Alaikäisten keskuudessa digitaalinen pelaaminen on yleisempää kuin sivuston ulkopuolinen pelaaminen. Ongelmallista pelaamista, digitaalista pelaamista, liiallista alkoholinkäyttöä ja mielenterveysongelmia esiintyy kuitenkin usein yhdessä 18-24-vuotiaiden nuorten aikuisten kanssa.
Suomessa 74,5% naisista ja 82,2% miehistä harjoittaa rahapelitoimintaa, 4,0% miehistä ja 2,1% naisista harjoittaa ongelmapelaamista vuonna 2019 sekä 1,9% miehistä ja 0,9% naisista kärsi todennäköisestä patologisesta rahapelaamisesta (THL, 2020). Verkkopelaamisen yleisyys vuonna 2019 oli 36,3% (naiset 27,2%, miehet 46,0%).