Lapsen tukeminen psykososiaalisten taitojen rakentamisessa pelihaittojen ehkäisemiseksi.
Tässä luvussa keskitytään psykososiaalisten taitojen vahvistamiseen pelihaittojen estämiseksi ja korostetaan stressinhallintaa, emotionaalista säätelyä, joustavuutta, vertaispaineen hallintaa ja ihmissuhdekykyä. (Nämä perustaidot voidaan integroida koulutusohjelmiin, nuorisopalveluihin ja yhteisöaloitteisiin, joilla tuetaan nuoria uhkapelaamiseen liittyvien haittojen välttämisessä)
a) Stressi ja siitä selviytyminen
Stressi on merkittävä tekijä, joka saa (monet nuoret) hakeutumaan epäterveellisten käyttäytymismallien, kuten rahapelaamisen, pariin. Olipa kyseessä opintopaineet, sosiaaliset haasteet tai perheongelmat, stressi voi laukaista tarpeen paeta todellisuutta. Rahapelaaminen, joka tarjoaa välittömiä palkintoja ja harhautusta arjesta, muodostuu usein keinoksi hallita stressiä.
Keskeiset lähestymistavat stressin hallintaan:
- Stressitekijöiden tunnistaminen: Ensimmäinen askel stressin hallinnassa on sen lähteiden tunnistaminen (nuoren elämässä). Näitä voivat olla esimerkiksi koulumenestykseen kohdistuvat odotukset, kaveripaineet tai perhedynamiikka. Toiminnat kuten päiväkirjan pitäminen, reflektiiviset harjoitukset tai ryhmäkeskustelut voivat auttaa (nuoria) ilmaisemaan ja ymmärtämään stressitekijöitään.
- Mindfulness ja rentoutumistekniikat: Mindfulness-harjoitukset, kuten syvähengitys, progressiivinen lihasrentoutus ja ohjattu meditaatio, voivat auttaa säätelemään stressiä. Näiden tekniikoiden avulla keho ja mieli oppivat reagoimaan stressiin terveellisemmillä tavoilla. Esimerkiksi yksinkertainen ”4-7-8-hengitysharjoitus” (sisäänhengitys 4 sekuntia, hengityksen pidättäminen 7 sekuntia, uloshengitys 8 sekuntia) voi aktivoida parasympaattista hermostoa, vähentää stressiä ja edistää rauhallisuutta.
- Liikunta ja fyysinen aktiivisuus: Fyysinen aktiivisuus, kuten kävely, juokseminen tai jooga, on todistetusti tehokas tapa vähentää stressiä, sillä se vapauttaa endorfiineja ja parantaa mielialaa. Yhteisölliset aktiviteetit, kuten nuorten urheilujoukkueet, liikuntatunnit tai järjestetyt kävelyt, voivat toimia säännöllisinä stressinhallintakeinoina ja tarjota nuorille vaihtoehdon rahapelaamiselle stressin lievityskeinona.
Sosiaalinen tuki: Nuorten rohkaiseminen hakemaan tukea luotettavilta ystäviltä, perheenjäseniltä tai ohjaajilta voi auttaa heitä käsittelemään stressiä terveellisemmillä tavoilla. Vertaisryhmät tai ryhmäterapia voivat tarjota turvallisen tilan kokemusten jakamiseen ja yhteisten selviytymiskeinojen kehittämiseen.
Esimerkki:
Koulussa voitaisiin toteuttaa ”Stressinpurku-torstait”, jolloin oppilaat osallistuvat mindfulness-harjoituksiin, ulkoiluun tai vertaisten vetämiin keskusteluihin stressinhallinnasta. Näiden aktiviteettien tavoitteena olisi opettaa nuorille, miten stressaavia hetkiä voi käsitellä ilman, että turvautuu epäterveellisiin selviytymiskeinoihin, kuten rahapelaamiseen.
b) Tunteiden ymmärtäminen ja hallinta
Nuoret pelaavat usein rahapelejä paetakseen epämukavia tunteita, kuten ahdistusta, tylsyyttä, turhautumista tai yksinäisyyttä. Tunneälyn kehittäminen – eli tunteiden ymmärtäminen ja sääteleminen – voi luoda vahvan pohjan rahapelaamisen haittojen ehkäisyyn.
Perustunteet: Näihin kuuluvat ilo, suru, viha, pelko, yllätys ja inho. Nuoret voivat kokea näitä tunteita erilaisten elämäntapahtumien seurauksena, ja jos tunteita ei käsitellä hyvin, ne voivat johtaa impulsiiviseen käyttäytymiseen, kuten rahapelaamiseen.
Monimutkaiset tunteet: Nämä ovat yhdistelmiä perustunteista ja usein vaikeampia tunnistaa ja hallita. Esimerkiksi häpeä, syyllisyys tai nolostuminen voivat syntyä epäonnistumisen kokemuksista, sosiaalisesta ulkopuolisuudesta tai odotusten täyttämättä jättämisestä. Tällaiset tunteet voivat johtaa haitallisiin selviytymiskeinoihin, kuten rahapelaamiseen helpotuksen tai paon tunteen saavuttamiseksi.
Luo kotiisi ”Tunteiden kulma”, jossa lapsesi voi jakaa tunteitaan taiteen, päiväkirjojen tai jopa vain puhumisen kautta. Tämä antaa heille turvallisen tilan tutkia tunteitaan ja oppia, että on normaalia, että heillä on monimutkaisia tunteita.
Tekniikat epämukavien tunteiden hallintaan:
Tunteiden nimeäminen: Nuorten auttaminen tunnistamaan ja nimeämään tunteensa on tehokas keino tunnetaitojen kehittämiseen. Esimerkiksi sen sijaan, että nuori sanoisi vain ”Olen ärsyyntynyt,” hän voi oppia ilmaisemaan tarkemmin: ”Tunnen ahdistusta, koska minulla on huomenna koe.” Tunteiden nimeäminen auttaa luomaan hallinnan ja ymmärryksen tunnetta omista kokemuksista.
Kognitiivis-behavioraaliset tekniikat (CBT): CBT-tekniikat auttavat tunnistamaan negatiivisia ajatusmalleja ja korvaamaan ne terveellisemmillä, tasapainoisemmilla ajatuksilla. Esimerkiksi, jos nuori tuntee turhautumista tai toivottomuutta, CBT voi auttaa muuttamaan ajattelua, kuten ”En koskaan pääse eteenpäin, joten mitä väliä?” voidaan muuttaa muotoon ”Tilanne on vaikea nyt, mutta voin ottaa pieniä askelia parantaakseni sitä.”
Tunteiden ilmaiseminen: Nuorten rohkaiseminen ilmaisemaan tunteitaan luovien aktiviteettien, kuten kirjoittamisen, piirtämisen, musiikin tai roolileikkien kautta, voi tarjota keinon käsitellä monimutkaisia tunteita ja vähentää houkutusta käyttää rahapelaamista tunteiden turruttamiseen.
Esimerkki:
Nuorisokeskukseen tai luokkahuoneeseen voitaisiin luoda ”Tunne-seinä”, jonne nuoret voivat kirjoittaa tai piirtää tunteistaan viikoittain. Seinä toimisi tilana tunteiden ilmaisulle ja tunnistamiselle, jossa nuoret voivat tukea toisiaan keskustelemalla omista kokemuksistaan. Tämä käytäntö vahvistaa tunnetietoisuutta ja auttaa nuoria ymmärtämään, että monimutkaiset tunteet ovat normaaleja – mutta niiden käsittelemiseen on olemassa terveellisempiä keinoja.
c) Resilienssi ja sitä vahvistavat käytännöt
Resilienssi tarkoittaa kykyä selviytyä vastoinkäymisistä, kohdata haasteita ja sopeutua vaikeisiin tilanteisiin. Resilienssin vahvistaminen nuorilla auttaa heitä käsittelemään elämän ylä- ja alamäkiä ilman, että he turvautuvat haitallisiin selviytymiskeinoihin, kuten rahapelaamiseen.
Resilienssiä vahvistavat käytännöt:
Optimismi ja kasvun ajattelutapa: Nuorten kannustaminen omaksumaan optimistinen asenne ja kasvun ajattelutapa – eli usko siihen, että taidot ja älykkyys kehittyvät harjoittelun ja ponnistelun kautta – voi merkittävästi parantaa heidän resilienssiään. Esimerkiksi epäonnistumista ei tulisi nähdä syynä luovuttaa, vaan mahdollisuutena oppia ja kehittyä.
Ongelmanratkaisutaitojen kehittäminen: Opettamalla nuorille, kuinka he voivat pilkkoa ongelmat pienempiin osiin ja löytää ratkaisuja, he saavat enemmän hallinnan tunnetta elämästään. Ohjelmat, jotka keskittyvät kriittiseen ajatteluun ja päätöksentekotaitoihin, kuten roolipelit tai rakenteelliset ongelmanratkaisuharjoitukset, voivat antaa nuorille tarvittavat työkalut vaikeiden tilanteiden kohtaamiseen ilman, että he turvautuvat rahapelaamiseen.
Tukevat ihmissuhteet: Vahvat ja kannustavat ihmissuhteet ovat keskeisiä resilienssin rakentamisessa. Ohjelmat, jotka korostavat positiivisten mentorien, perheenjäsenten tai ystävien merkitystä, voivat vahvistaa nuorten turvallisuudentunnetta ja auttaa heitä kehittämään kestävyyttä.
Esimerkki:
Nuorten resilienssin vahvistamisohjelma voisi sisältää ryhmähaasteita, joissa osallistujat työskentelevät yhdessä ratkaistakseen ongelmia, jakavat resursseja ja pohtivat oppimaansa. Tämä voisi sisältää esimerkiksi tiimityöskentelyyn perustuvia aktiviteetteja, kuten pakohuonepelejä, ryhmäkeskusteluja tai yhteiskunnallisia projekteja, jotka auttavat nuoria tunnistamaan omat vahvuutensa vaikeuksien voittamisessa.sellesi, että hän ei ole yksin haasteiden kohtaamisessa, ja heillä on työkalut sinnikkyyteen.
d) Vertaispaineen hallinta
Vertaispaine on merkittävä tekijä, joka saa nuoret pelaamaan rahapelejä, erityisesti silloin, kun pelaaminen on normalisoitu tai ihannoitu kaveripiirissä. Taitojen kehittäminen vertaispaineen hallintaan on olennaista, jotta nuoret voivat vastustaa riskialtista käyttäytymistä.
Tekniikat vertaispaineen hallintaan:
Jämäkkyyskoulutus: Nuorten opettaminen sanomaan ei itsevarmasti ja määrätietoisesti on tärkeää. Jämäkkyyskoulutus auttaa heitä ilmaisemaan rajansa selkeästi ja kunnioittavasti. Esimerkiksi roolipeli voisi sisältää harjoituksia, joissa opetellaan kieltäytymään rahapelaamisesta käyttämällä lauseita, kuten ”En ole kiinnostunut rahapelaamisesta” tai ”Se ei ole mun juttu.”
Kieltäytymistaitojen kehittäminen: Jämäkkyyden lisäksi nuoret tarvitsevat käytännön keinoja vastustaa vertaispainetta. Tämä voi tarkoittaa valmiiden tekosyiden tai strategioiden opettelua tilanteisiin, joissa painostusta esiintyy, kuten vaihtoehtoisen aktiviteetin ehdottamista tai aiheen vaihtamista. Työpajoissa voidaan käyttää tosielämän tilanteita ja antaa nuorille mahdollisuus harjoitella näitä taitoja turvallisessa ympäristössä.
Tukevan vertaisverkoston rakentaminen: Nuorten kannustaminen luomaan ystävyyssuhteita sellaisten ikätovereiden kanssa, jotka jakavat samat arvot, voi auttaa vastustamaan negatiivisia vaikutteita. Ryhmätoimintojen tai mentorointiohjelmien järjestäminen, joissa tuetaan positiivista vertaisvaikutusta, voi auttaa luomaan suojaverkoston nuorille.
Esimerkki:
Koulu tai nuorisokeskus voisi järjestää vertaisjohtajuusohjelmia, joissa valitut nuoret koulutetaan toimimaan mentoreina tai roolimalleina ikätovereilleen. He voisivat tarjota neuvoja ja ohjausta vertaispaineen vastustamiseen sekä vetää työpajoja ja aktiviteetteja, joissa nuoremmat opiskelijat oppivat hallitsemaan vertaispaineen vaikutuksia sosiaalisissa tilanteissa.
Harkitse ”vertaisjohtajuustyöpajan” järjestämistä, jossa lapsesi ja hänen ystävänsä harjoittelevat vertaispaineen vastustamista ja kehittävät johtamistaitoja tukevassa ympäristössä.
e) Ihmissuhdetaitojen kehittäminen
Kyky tunnistaa ja säädellä tunteita – sekä omia että muiden kanssa toimiessa – on keskeistä henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttamisessa ja terveiden ihmissuhteiden ylläpitämisessä. Kun nuoret kehittävät näitä vuorovaikutustaitoja, he pystyvät paremmin käsittelemään sosiaalisia tilanteita, jotka voivat altistaa rahapelaamiselle.
Keskeiset vuorovaikutustaidot:
Tunneälykkyys: Nuorten opettaminen tunnistamaan omat tunnetilansa reaaliajassa voi ehkäistä impulsiivista käyttäytymistä, kuten rahapelaamista. Tämä tietoisuus on ensimmäinen askel tunteiden hallintaan sosiaalisissa tilanteissa.
Empatia ja sosiaalinen tietoisuus: Toisten tunneviestien ymmärtäminen auttaa nuoria navigoimaan sosiaalisissa tilanteissa tehokkaasti. Roolipeliharjoitukset, kuten ”Miten toimisit, jos ystäväsi painostaisi sinua pelaamaan?”, voivat parantaa sosiaalista tietoisuutta ja edistää myönteistä käyttäytymistä.
Ristiriitojen ratkaisutaidot: Nuorten opettaminen hallitsemaan ja ratkaisemaan konflikteja rakentavasti voi vähentää stressiä ja negatiivisia tunteita, jotka saattavat johtaa rahapelaamiseen. Työpajat, joissa harjoitellaan neuvottelutaitoja, aktiivista kuuntelua ja rauhanomaisia ratkaisumenetelmiä, voivat auttaa nuoria kohtaamaan ihmissuhdekonflikteja ilman, että he turvautuvat välttelevään käyttäytymiseen, kuten pelaamiseen.
Esimerkki:
Ristiriitojen ratkaisun työpaja voitaisiin järjestää kouluissa tai nuorisokeskuksissa, missä nuoret harjoittelevat hypoteettisten konfliktien ratkaisemista, keskustellen tunteiden hallinnasta, neuvottelusta ja yhteisen ratkaisun löytämisestä ilman, että tilanne eskaloituu haitallisiin selviytymiskeinoihin.e) Vuorovaikutustaitojen koulutus: Tunnistaminen ja tunnesäätely