Hyppää sisältöön

Mediatoimintaa kaikille

Mediatoimintaa kaikille – kohti inklusiivisempaa aikuisten mediatoimintaa

Mediatoimintaa kaikille -projektissa (2021–2022) mallinnetaan ja esitellään haavoittuvassa asemassa oleville aikuisille suunnattua mediatoimintaa. Projektin aikana tuotetaan yhdessä osallistujien kanssa toimintaa kuvaava opas, podcast-sarja sekä seminaari (7.6.2022). Mediatoimintaa kaikille -projekti on saanut avustusta opetus- ja kulttuuriministeriöstä erityisavustuksen mediakasvatuksen ja medialukutaidon edistämiseen.

Projektin keskeinen toimijaryhmä on Valon seniorit. Valon seniorit koostuu osallistujista, jotka ovat olleet mukana Mielettömän valon toiminnassa aikaisempina vuosina, mutta tehneet nyt tilaa nuoremmille osallistujille. Projekti toimii Mielettömän valon kanssa tiiviissä yhteistyössä.

Seuraa Sosped-säätiön ja Mielettömän valon somekanavia kuullaksesi projektin etenemisestä!

Sosped-säätiö

Mieletöntä valoa

Podcast-sarjan soittolista

Jos soittolistan upotus toimi, voit kuunnella ja jakaa sen omille sivuillesi täältä.

Podcast-sarjan jaksot yksitellen esittelyteksteineen

Jakso 1: Mitä on inklusiivinen mediakasvatus? Haastattelussa Mari Pienimäki

Jos yllä oleva upotus ei näy, voit kuunnella jakson tästä linkistä

TIIVISTELMÄ jakso 1: Mitä on inklusiivinen mediakasvatus? Haastattelussa Mari Pienimäki

Haastattelussa Mari Pienimäki, päätutkija NYT-nuorisohankkeessa Tampereen yliopistolla sekä tutkimuspäällikkö journalismin, median ja viestinnän tutkimuskeskuksessa Cometissa.

Toimittajana Anna Petsorowo

TIIVISTELMÄ:
Inklusiivisen mediakasvatuksen käsite kehitettiin Nuoret estradille -tutkimushankkeessa yhdessä mediakasvatuksen professori Sirkku Kotilaisen kanssa. Inklusiivisessa mediakasvatuksessa toiminnan rakenteet ja toimintakulttuuri mahdollistavat kaikkien osallistumisen.

Inklusiivisesti ajateltuna yhteisöjä, toimintakulttuuria ja -rakenteita kehitetään sellaisiksi, että kaikki voivat lähtökohtaisesti olla mukana. Haavoittuvassakin asemassa olevat ihmiset voisivat ja haluaisivat osallistua yhteiskuntaan, yhteisöön tai johonkin pieneen ryhmään. Inklusiivisuus ei estä yksilöllistä tukemista. Toiminnan rakenteet ja yksilöllinen tuki eivät ole keskenään vaihtoehtoisia.

Inklusiivisen mediakasvatuksen mallin viisi avaintekijään:

Turvalliset tilat
Toiminnan tilan pitää lähtökohtaisesti olla turvallinen ja osallistujien täytyy tietää, että siellä on turvallista toimia. Tila on luonteeltaan hyväksyvä ja kannustava, niin fyysisesti, psyykkisesti kuin henkisesti.

Luottamus kyvykkyyteen
Usein haavoittuvassa asemassa olevilla ihmisillä saattaa olla piileviä kykyjä, jotka eivät ole aiemmin nousseet esille. Tutkimushankkeen työpajoissa luotettiin siihen, että jokaisella nuorella on joitakin vahvuuksia ja kykyjä. Näitä nuoren taitoja pyrittiin tuomaan esille.

Välittävä vuorovaikutus
Luottamuksellisten suhteiden rakentaminen oli tärkeää sekä ohjaajien että nuorten kesken. Vuorovaikutusleikit edistivät luottamuksen syntymistä ja sitä kautta nuorten kesken ilmapiiriä, että toimintaan on helppo osallistua. Näin nuoret voivat kokea, että ovat hyväksyttyjä itsenään.

Luova median tekeminen
Median tekeminen itse oli keskeistä. Tavoitteena oli kehittää mediataitoja ja kriittistä medialukutaitoa. Tekemällä oppiminen oli tärkeää haavoittuvassa asemassa oleville nuorille. Tekemisessä luovuus osoittautui tärkeäksi.

Autenttinen toimijuus
Nuorille tarjottiin oikeita mahdollisuuksia esittää mediateoksiaan. Sitä kautta nuoret voivat kokea olevansa osa yhteisöä ja yhteiskuntaa. Esim. hankkeessa nuoret julkaisivat valokuvia aidossa nuorten lehdessä. Lisäksi oli taidenäyttelyitä, luovan kirjoittamisen pajoja ja teatteriesitys oikealle yleisölle. Nämä kokemukset olivat valtauttavia ja kannustavia.

Hankkeessa hyödynnettiin Ryanin ja Desin yms. kehittämää itsemäärämisteoriaa (Self Determination Theory), joka koostuu kolmesta perustarpeesta
1) autonomia
2) kyvykkyyden kokemus
3) tarve olla suhteessa toisiin ihmisiin

Itsemääräämisoikeuden lisääminen ja edistäminen voivat lisätä nuorten hyvinvointia ja osallistumista. Osalla nuorista on pätevyyden ja kyvykkyyden osalta esimerkiksi huonoja kokemuksia koulusta. Nuori ei ollut menestynyt kovin hyvin, mutta sitten mediatoiminnassa saattoikin kokea kyvykkyyttä. Heillä saattoi olla piileviä mediaan liittyviä taitoja.

Vinkkejä toiminnan kehittämiseksi inklusiivisemmaksi:

– Miettikää miten fyysiset, henkiset ja psyykkisetkin olosuhteet olisivat turvallisemmat.

– Miettikää, millaisilla keinoilla voitte tukea ja nostaa osallistujien vahvuuksia esiin ja nojata heidän valmiuksiinsa sekä kiinnostuksiinsa.

– Laittakaa aikaa siihen, että vuorovaikutus on välittävää, hyväksyvää, kannustavaa ja kunnioittavaa.

– Käyttäkää luovia menetelmiä, joiden kautta autatte nuoria jollakin lailla ylittämään itsensä ja saavuttamaan onnistumisen kokemuksia.

– Tarjotkaa nuorille aitoja mahdollisuuksia näyttää kykyjä, tuoda esille taitoja ja mediasisältöjä.

– Mieti onko meidän toimintakulttuurissamme joitakin asioita, jotka ovat jollakin lailla este mukana olemiselle. Osallistumisen, tekemisen ja onnistumisen olisi oltava niin fyysisesti kuin henkisestikin mahdollista kaikille.

OSA2 – Voiko mediatoiminta olla vapauttavaa? Haastattelussa Saija Salonen

Jos yllä oleva upotus ei näy, niin voit kuunnella jakson tästä linkistä.

TIIVISTELMÄ jakso 2: Voiko mediatoiminta olla vapauttavaa? Haastattelussa Saija Salonen

Haastattelussa Saija Salonen, Toimittajana Jani Välimäki
Salonen työskentelee tuottajana Sosped-säätiön Mieletöntä valoa -toiminnassa, sekä uudessa Mediatoimintaa kaikille -projektissa. Salosen Tampereen yliopistolle tekemä maisterintutkielma, Inklusiivinen mediakasvatus sosiaalipedagogiikan käytännöissä, julkaistiin viime vuonna. Voit tutustua työhön täällä: trepo.tuni.fi/handle/10024/132154

TIIVISTELMÄ
Salonen kutsui tutkielmassaan vapauttavaksi mediakasvatukseksi mediatoiminnan kautta tapahtuvia muutoksia, joita osa toimintaan osallistujista kuvasi kokeneensa. Vapauttavassa mediakasvatuksessa osallistujilla on mahdollisuus kokea roolimuutoksia, oppia moninäkökulmaisuutta sekä suuntautua ulospäin totutuista sosiaalisista kuvioista.

• Roolimuutoksiksi kuvataan osallistujan uusia roolikokemuksia, esimerkiksi toimittajan roolin omaksumista ja kokemusta merkityksellisessä tehtävässä toimimisesta.

• Moninäkökulmaisuuden kehittyminen on muiden kuuntelemisen kehittymistä ja asioiden moninäkökulmaisuuden hyväksymistä. Sen oppimista, että samassa tilanteessa voi olla useampi näkemys ”todellisuudesta”.

• Ulospäinsuuntautuminen on liikkumista esimerkiksi toimittajan työssä itselleen uusissa sosiaalisissa kuvioissa ja olemalla yhteydessä muihin kuin oman sosiaalisen lähiympäristönsä ihmisiin.

Näiden muutosten mahdollistuminen vie aikaa, edellyttää luottamusta ja lämmintä vuorovaikutusta ”toimitusryhmässä”. Näiden kokemusten lisäksi osallistujat oppivat median tekemisestä, vuorovaikutuksesta, kehittävät digitaalisia lukutaitojaan ja voivat tuottaa itselleen merkityksellisiä asioita mediaesityksiksi. Mediatoimintaan osallistumisen kautta heidän ”äänensä” voi vahvistua yhteiskunnassa. Toimittajan työ ja median tekemisen taidot tukevat kriittistä, yhteiskuntaa mahdollisesti muuttavaa tai vähintään uusia näkökulmia esittelevää, median kautta käytävää vuorovaikutusta.

Mediatoimintaa kaikille -projektia on lähdetty tuottamaan osittain siitä tarpeesta, että vastaavaa mediatoimintaa ei Suomessa juurikaan ole, eikä sitä ole aikaisemmin mallinnettu opasmuotoon. Salonen haluaisi, että useammalla olisi mahdollisuus osallistua vastaavaan toimintaan ja siksi työmenetelmien näkyväksi tekeminen on hänestä tärkeää.

OSA 3 – Mediatoiminta vahvistaa osallistujien ääntä – kokemuksistaan kertomassa Heikki ja Henrik

Jos yllä oleva upotus ei näy, niin voit kuunnella jakson tästä linkistä.

TIIVISTELMÄ jakso 3: Mediatoiminta vahvistaa osallistujien ääntä – kokemuksistaan kertomassa Heikki ja Henrik

Heikki ja Henrik kertovat kokemuksistaan mediatoimintaan osallistumisesta ja sen vaikutuksista heidän elämässään.

Heikki kertoo kokemustarinan positiivisesta mielenterveydestä inklusiivisessa mediatoiminnassa. Miten mediatoiminta on auttanut Heikkiä ja mitä eväitä hän elämäänsä on mediatoiminnasta saanut. Hänen mukaansa mielenterveys on elämäniloa tuottavien asioiden vahvistamaa tunnetta ja kokemusta hyvästä elämänlaadusta.

Henrik kertoo kokemustarinansa, miten Mielettömän valon toiminta ja Mediatoimintaa kaikille on auttanut häntä selviytymään elämän eri osa-alueilla. Ohjelman viimeisessä osuudessa kuullaan Henrikin kokemustarina miehen mallista yhteiskunnassa ja miten pärjätä ei-perinteisenä miehenä yhteiskunnassamme.

Toimintaopas

Toimintaopasta työstetään osallistujien kanssa. Opas julkaistaan keväällä 2022.

Ilmoittaudu 7.6.2022 järjestettävään seminaariin!

Projektin päätösseminaari järjestetään 7.6.2022. Metropoliassa, Myllypuron kampuksella.

Toiminnan taustaa

Haavoittuvassa elämäntilanteessa olevilla nuorilla on haasteita täyttää sosiaalisen itsemääräämisteorian (SDT) mukaisesti hyvinvoinnin perustarpeita: kyvykkyys (competense), omaehtoisuus (autonomy) ja yhteisöllisyys (relatedness). Mediatoiminnassa nuoret aikuiset pääsevät tekemisen kautta harjoittamaan mediataitoja, jolloin he voivat vahvistaa kyvykkyyden, omaehtoisuuden ja yhteenkuuluvuuden kokemuksia eli voivat toteuttaa sosiaalisen itsemääräämisteorian mukaisia perustarpeita.

Sosiaalipedagogisessa mediatoiminnassa osallistujat kuvasivat valtaantumista (empowerment) seuraavanlaisina kokemuksina: uskaltautuminen epämukavuusalueelle, henkilökohtaisten haasteiden ylittäminen sekä oikeus tulla kuulluksi ja kuulua ryhmään. Mediatoiminta kuvattiin suorastaan vapauttavaksi, kun osallistujat kokivat roolimuutoksia (esim. kuntoutujasta toimittajaksi), oppivat moninäkökulmaisuutta ja suuntautuivat tutuista sosiaalisista piireistä ulospäin.

Mediakasvatuksessa kehittyvät taidot:

  • Digilukutaidot (esim. kielelliset, esitysten tekeminen ja tulkitseminen, kriittinen tarkastelu, tiedonhaku)
  • Vuorovaikutustaidot (keskustelu, kuunteleminen, kysyminen, oman tekstin/kommentin muotoilu)
  • Oma ääni (mm. asioistaan puhuminen, itselleen tärkeiden asioiden näkyväksi tekeminen)

Vapauttava mediatoiminta mahdollistaa:

  • Roolimuutoksia
    Moni osallistuja on taustaltaan kuntoutuja. Toiminnassa he eivät ole kuntoutujia vaan esimerkiksi toimittajia, kuvaajia, äänittäjiä, editoijia, kuvittajia ja taittajia.
  • Moninäkökulmaisuudesta oppiminen
    Toimittajan on etsittävä tietoa ja kuunneltava muiden näkökulmia. Toimittaja ymmärtää, että muilla on omat näkökulmansa asioihin ja samoihin asioihin voi olla lukuisia erilaisia näkökulmia. Tarkastelemalla itselleen tärkeitä asioita monesta eri näkökulmasta ja haastattelemalla esimerkiksi asiantuntijoita, oppii samalla hyväksyvämpää suhtautumista moniin asioihin. Toisaalta samalla osallistuja oppii argumentoimaan omia näkemyksiään entistä selkeämmin ja näin voi tulla paremmin kuulluksi.
  • Ulospäin suuntautuminen
    Toimittajana tai muussa roolissa on mahdollista liikkua omien sosiaalisten verkostojen ulkopuolelle esimerkiksi juttukeikoilla ja tavata hyvin monenlaisia ihmisiä.

”Meillä jokaisella on erilaisia toimintarajoitteita ja mielenterveyden haasteita arjessa toimimiseen. Olemme kokeneet, että Mieletöntä valoa -toiminta edesauttaa ja parantaa sekä psyykkistä että fyysistä hyvinvointia. Se antaa positiivista suuntaa ja voimaa elämään, jossa kohtaamme usein erilaisia haasteita. Toiminta on antanut myös erilaisia työllistymismahdollisuuksia vertaistuottajillemme.”

Toimintaan osallistuvien yhdessä muotoilemia ajatuksia, 2020

Lisätietoja

Kiinnostaako kuulla projektista enemmän? Onko sinulla idea yhteistyöhön?
Ota yhteyttä:
Saija Salonen / saija.salonen@sosped.fi
(Mieletöntä valoa & Mediatoimintaa kaikille -projekti)


Sosped-säätiön mediakasvatusprojektissa tuotetaan materiaalia inklusiivisempaan aikuisten mediatoimintaan. Sosped-säätiö on jo vuosia järjestänyt aikuisten mediatoimintaa Mieletöntä Valoa-toiminnassa, ja nyt toiminnassa kertyneitä kokemuksia tuotetaan valmiiksi materiaaleiksi. Sosped-säätiö on valtakunnallinen sosiaalialan järjestö, joka vahvistaa yksilön hyvinvointia sosiaalipedagogisella otteella – vertaisuuden, osallisuuden ja yhteisöllisyyden kautta.


Tutustu lisää:

Vuoden kestävä Mediatoimintaa kaikille -projekti rahoitetaan OKM:n erityisavustuksella. Lisätietoa täältä