Hyppää sisältöön

Toiminnalliset riippuvuudet

Tietoa toiminnallisista riippuvuuksista

Riippuvuus voi kehittyä mihin tahansa aineeseen tai toimintaan, josta ihminen saa nautinto, mutta karkeasti riippuvuudet voidaan jakaa toiminnallisiin ja kemiallisiin. Sosped-säätiössä on keskitytty erityisesti toiminnallisiin riippuvuuksiin. Toiminnalliset riippuvuudet liittyvät erilaisiin välitöntä tyydytystä tuottaviin toimintoihin, kuten raha- ja digipelaamiseen, shoppailuun, sometukseen, seksiin jne.

Me Sosped-säätiössä uskomme, että vertaistuki on toimiva tukimuoto toiminnallisten riippuvuuksien kanssa kamppaileville. Tällä hetkellä meillä on vertaistukeen pohjautuvaa toimintaa ongelmallisesti rahapelaaville ja digipelaaville.

Rahapelaaminen

Suomalaiset pelaavat paljon ja rahapeliongelmaluvut ovat Euroopan korkeimpia. Vuoden 2015 väestökyselyn mukaan 80 prosenttia suomalaista on pelannut jotain rahapeliä viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana. Kerran viikossa tai sitä useammin jotain rahapeliä pelasi 34 prosenttia vastaajista. Suomalaiset kuluttavat eli häviävät arviolta noin 1700 miljoonaa euroa kotimaisiin rahapeleihin. 

Suomessa on erittäin laaja pelitarjonta ja rahapelaamiseen suhtaudutaan yleisesti myönteisesti. Rahapelaamista säädellään lailla, ja rahapelejä saa toimeenpanna ainoastaan valtio-omisteinen Veikkaus. Rahapelihaittojen ehkäisy on linjattu rahapelipolitiikan pääasialliseksi tavoitteeksi. Merkittävä osa Veikkauksen tuotoista käytetään yleishyödyllisiin tarkoituksiin eli taiteen, urheilun, tieteen, nuorisotyön sekä sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tukemiseen.

Ongelmattoman pelaamisen, riskipelaamisen, ongelmapelaamisen ja rahapeliriippuvuuden välille on vaikeaa vetää tarkkaa rajaa. 15-74-vuotiaista arvioidaan olevan

  • riskitasolla pelaavia 18,3 prosenttia
  • ongelmallisesti pelaavia 3,3 prosenttia (n. 124 000 hlö)
  • rahapeliriippuvaisia 1,3 prosenttia (n. 49 000 hlö)

Riskitason rahapelaaminen ja rahapeliongelmat ovat hieman lisääntyneet. Rahapeliongelma on yleisin 18–34-vuotiailla. Naisten rahapeliongelmat ovat lisääntyneet, mutta rahapeliongelma on yleisempää miehillä.

Rahapeliongelma vaikuttaa myös pelaajan läheisten elämään. Joka viidennellä väestökyselyyn vastanneella oli vähintään yksi ongelmallisesti pelaava läheinen (noin 727 000 henkilöä).

Sospedissa havahduttiin rahapelihaittoihin jo 90-luvulla, jolloin mielenterveyskuntoutuskursseillamme huomattiin, että osalla kurssilaisista oli ongelmia rahapelaamisen vuoksi. Ryhdyimme samantien kehittämään tukimuotoja rahapeliongelmaan liittyen. Näin sai alkunsa Sospedin Pelirajat’on-toiminta, joka tarjosi vuoden 2018 aikana vertaistukea noin 400 pelaajalle ja läheiselle.

Pelirajat’on tarjoaa monipuolista tukea sekä rahapelaajille että pelaajien läheisille. Tutustu Pelirajat’on-toimintaan osoitteessa pelirajaton.fi

Digipelaaminen

Digipelaaminen on jatkuvasti yleistyvä harrastus, joka yhdistää ihmisiä iästä ja elämäntilanteesta riippumatta. Vaikka suurimmalle osalle digipelaaminen on ensisijaisesti hyvinvointia tukevaa toimintaa, voi pelaamiseen liittyä myös ongelmallisia piirteitä.

  • Tutkimusten perusteella jollain tavoin ongelmallista pelaamista esiintyy noin 8-12 % digipelaajista. Vakavamman pelihäiriön kriteerit täyttää arviolta 1-3 % pelaajista.
  • Digipelaamisen ongelmallisuutta ei voi suoraan päätellä pelaamiseen käytetystä ajasta, vaan pelaamista tulee tarkastella aina suhteessa muuhun elämään. Peliajan lisääntyessä lisääntyy kuitenkin myös riski ongelmallisen digipelaamiskäyttäytymisen kehittymiseen.
  • Ongelmalliseen digipelaamiseen on yhdistetty erilaisia psykososiaalisen hyvinvoinnin ongelmia, kuten univaikeuksia, masennus- ja ahdistusoireita sekä sosiaalisen vuorovaikutuksen kapeutta.
  • Useimmiten ongelmallinen digipelaaminen näyttäytyy vaikeuksina ajankäytön hallinnassa ja sen priorisoinnissa. Joissain tapauksissa digipelaaminen on nähty varsinaisena riippuvuussairautena. Näissä tapauksissa digipelaaminen on muuttunut pakonomaiseksi toiminnaksi, joka hallitsee yksilön arkea ja ajatuksia.
  • DSM-V ja ICD-11 nostavat pelihäiriön uudeksi mahdolliseksi diagnostiseksi kategoriaksi. Tämän luokituksen tavoitteena on varmistaa yhtenäinen kriteeristö tutkimustulosten vertailtavuuden tueksi.
  • Digipelaamisen ongelmallisuutta pohdittaessa on erityisen tärkeää kuunnella digipelaajan kokemusta pelaamisen merkityksestä elämässään: Miksi pelaan ja mitä se tuo elämääni?

Sosped-säätiön Digipelirajat’on tarjoaa tietoa, tukea ja vertaisuutta nuorille aikuisille, jotka haluavat vähentää digipelaamista. Tutustu Digipelirajat’on-toimintaan osoitteessa digipelirajaton.fi

Sospedin tutkimuskatsaus viihteellisestä ja ongelmallisesta digipelaamisesta

Sospedin tuottama kaksiosainen tutkimuskatsaus on ladattavissa alla olevista linkeistä. Katsaus kartoittaa viihteellisen ja ongelmallisen digipelaamisen ilmiöitä ja ongelmalliseen digipelaamiseen kohdennettuja hoito- ja tukimuotoja alan kansainvälisen tutkimuskirjallisuuden perusteella. Tutkimuskatsaus on tuotettu osana kolmivuotista Digipelirajat’on-kehittämishanketta.

Kaksiosaisen tutkimuskatsauksen osat ovat ladattavissa alta:

Osa I: Digitaalinen viihdepelaaminen ja digipeliriippuvuus. Katsaus pelaamisen eri ulottuvuuksiin.
Soila Kuuluvainen ja Terhi Mustonen.

Osa II: Vertaistuestako apu ongelmalliseen digipelaamiseen?
Tuukka Niemi.