Säätiön historia

Mukaan säätiön perustamiseen lähtivät Asuntosäästäjät ry, Samfundet i Folkhälsan i Svenska Finland rf, Kehitysvammaliitto ry, Kriittisen korkeakoulun kannatusyhdistys ry, Kuntokallio-Säätiö, Lastensuojelun keskusliitto ry, Sosiaaliturvan keskusliitto ry, Tukiyhteisösäätiö ja Vanhustyön keskusliitto ry, jotka sijoittivat säätiöön yhteensä 135 000 markkaa.

Säätiö perustettiin aluperin uudenlaisen yhteisöllisyyden, siihen kasvamisen ja kasvattamisen ylläpitäjäksi.

”Kantavina ajatuksina Sosped-säätiössä ovat olleet aina ihmisen arvostus ja vastuun kantaminen.”

Antti-Veikko Perheentuvan tarkoituksena oli perustaa sosiaalipedagogiikalle oma keskus Helsinkiin sekä erilaisia sivupisteitä maakuntiin. Ensimmäiset kuusi vuotta kaikki sujuikin hyvin ja Sosiaalipedagogiikan säätiö kasvoi omiin tavoitteisiinsa nähden oikein hyvin. Säätiöllä oli pääomaa ja tilat Sosiaalipedagogiikan keskukselle hankittiin Helsingin Oulunkylästä. Säätiöllä oli parhaimmillaan lähes viisikymmentä työntekijää, aktiivinen hallitus ja valtuuskunta, joka kokoontui sääntömääräisesti kahdesta neljään kertaan vuodessa.

Sosiaalipedagogiikan säätiön johtava ajatus tiivistyi 1980-luvulla Perheentupien mukaan kahdesta puolesta; sosiaalinen viittasi vuorovaikutukseen ja pedagogiikka siihen, että sitä voi kouluttaa nimenomaisesti tässä säätiössä. Keskiössä olivat myös yhteisön tutkiminen ja kouluttajakoulutus.

”Kantavina ajatuksina Sosiaalipedagogiikan säätiössä ovat olleet aina ihmisen arvostus ja vastuun kantaminen”, nykyisin Maria Akatemiassa vaikuttava Britt-Marie Perheentupa sanoo.

”Varmasti paljon on unohtunut ja jäänyt valitettavasti myös dokumentoimatta. Mielestäni Sosiaalipedagogiikan säätiön alkuvuodet olivat silti mahtavat.”

Säätiön kohderyhmä muodostui kolmesta Perheentuville tärkeästä kiinnostuksen kohteesta: Antti-Veikko halusi tukea kehitysvammaisten työtä ja Britt-Marie mielenterveyskuntoutujia. Tämän lisäksi Perheentupia kiinnosti työyhteisö- ja organisaatiodynamiikka säätiön alkuaikoina. He halusivat irti ajatuksesta, että vain ammatillinen ideologia määrittäisi työntekijää. Työyhteisön vaikutus koko työntekijän elämään haluttiin tuoda näkyväksi. Jotta heidän olisi mahdollista seurata ja tutkia hyvää työyhteisöä sekä organisaatiodynamiikkaa, piti perustaa yhteisö. Näin syntyi kouluttajaverkosto työnohjaajille.

Päättyneet hankkeet

Nuorten kulttuuripaja

Nuorten kulttuuripaja -hanke toimi vuosina 2014-2016. Sen aikana perustettiin kolme kulttuuripajaa; Lohjalle, Kainuuseen ja Tampereelle. Nuorten kulttuuripaja pohjautuu kulttuuripajamalliin, jossa keskitytään osallistujien voimavaroihin, vahvuuksiin ja uuden oppimisen mahdollisuuksiin. Kulttuuripajoilla koulutetaan täysi-ikäisiä vertaisohjaajia ohjaamaan toiminnallisia vertaisryhmiä 18-35 -vuotiaille mielenterveyskuntoutujille.

Pelirajat’on II

Pelirajat’on-hankkeen toinen osa toimi vuosina 2012-2014. Sen aikana kehitettiin vapaaehtoisten ryhmänohjaajien koulutusohjelmaa eteenpäin, koulutettiin ryhmänohjaajia ja perustettiin pelaajien sekä läheisten vertaisryhmiä.

Pelirajat’on I

Pelirajat’on-hankkeen ensimmäinen osa toimi vuosina 2008-2010. Sen aikana kehitettiin vapaaehtoisten ryhmänohjaajien koulutusohjelma, koulutettiin ryhmänohjaajia ja perustettiin pelaajien sekä läheisten vertaisryhmiä.
Ensimmäisen osan loppuraportti (pdf)
Ensimmäisen osan ulkoinen arviointi (pdf)

Online Auttaja

Online Auttaja -hanke pyrki ehkäisemään nuoren aikuisten (18-35 v) mielenterveysongelmia, sekä estämään jo olemassa olevien ongelmien kasvua ja minimoimaan näistä ongelmista johtuvia seurauksia: vakavia mielenterveysongelmia, työttömyyttä, syrjäytymistä ja ongelmien siirtymistä seuraavalle sukupolvelle. Hanke tuotti apua sähköisten kanavien kautta (TV ja internet). Hanke toimi vuonna 2012.

Osallisuudella otetta rahapeliongelmiin

Kolmivuotisessa Osallisuudella otetta rahapeliongelmiin -hankkeessa (3/2018 – 12/2020) kehitettiin hankkeen tavoitteiden mukaisesti niin rahapelaajille ja läheisille tarjottua kunnallista tukea ja hoitoa sekä edistettiin rahapelijärjestelmän vastuullisuutta.

Lue lisää pelirajaton.fi

VIGOR – tervettä elinvoimaa

VIGOR-hankkeessa edistettiin (2018–2021) ulkomaalaistaustaisten seksuaaliterveyttä pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Kajaanissa. Ulkomaalaistaustaiseen kohderyhmään kuuluivat arabian, darin, kurdin, persian ja somalin kieliryhmien edustajia.

Hankkeen aikana: 

• Koulutimme mentoreita eri kieliryhmistä.
• Kehitimme monipuolisia tapoja edistää seksuaaliterveyttä kohderyhmässämme. 
• Tuotimme materiaaleja ja koulutuksia ammattilaisten tarpeisiin.

Lue lisää vigorhanke.fi

Feeniks-hanke

Mentorointia miehille, joiden työt muuttuvat

Feeniks-hankkeen (2019-2021) tehtävänä oli tukea keski-ikäisiä miehiä, joiden työtä digitalisaatio muuttaa merkittävästi. Vuoden 2021 aikana hankkeen toiminta koostui alueellisista harrasteryhmistä, työyhteisöissä tapahtuvasta mentorointitoiminnasta sekä ict-alasta kiinnostuneiden alanvaihtajien tukemisesta.
Lue lisää feenikshanke.fi

Päättyneet kansainväliset hankkeet

SCALE – Assessing and shaping youth work from a contextual perspective

Hankepartnerit: Fryshuset, Ruotsi & YEU Cyprus, Kypros, Helsingin Yliopisto. Syrjäytymisen kontekstuaalisen tutkiminen nuorten näkökulmasta. 2/2019-9/2019.

Bet Your Life! – The exchange of knowledge & best practices in problem gambling and intervention

Hankepartneri: YEU Cyprus, Kypros. Ongelmalliseen rahapelaamiseen ja nuorten tukemiseen liittyvä osaamisen vaihto 2/2019-1/2020.

LEAPE -Training of leaders and  peer tutors for the wounded generations

Hankepartneri: Fryshuset, Ruotsi. Sosped järjesti Fryshusetin nuorille vertaisohjaajakoulutuksen ja Fryshuset Sospedin vertaisohjaajille nuorisojohtajuuskoulutuksen.

Vertaisuus voimavarana: Toiminnallisuus, luovuus ja luonto mielen hyvinvoinnin tukena

Mielenterveyskuntoutujat Italiasta ja Suomesta saivat viettää aikaa luonnossa siellä voimaantuen ja tehden mitä erilaisimpia harjoituksia. Hankepartneri Mediterarneo, Onlus (Italia).