Kansalaisaloite herätti suomalaiset keskustelemaan rahapelijärjestelmän vastuullisuudesta

18 lokakuun, 2019 — Ajankohtaista, Kokemusasiantuntijuus, Rahapelit

Näin Pelikoneet kaupoista -kampanja eteni

Rahapeliautomaattien poistamista julkisista tiloista vaatinut Pelikoneet kauPOISta! -kansalaisaloite keräsi puolen vuoden aikana 31 911 kannatusilmoitusta. Vaikka 50 000 kannatusilmoituksen raja ei täyttynyt, aloitteen aikaansaama kansalaiskeskustelu ja laaja medianäkyvyys tuntuvat menestykseltä. Kampanjan tavoitteena oli nostaa esiin rahapeliongelman itse kokeneiden kokemusasiantuntijoiden näkökulmia ja herättää keskustelua rahapelijärjestelmän vastuullisuudesta. Tässä onnistuimme. Uskomme, että käyty keskustelu on alku suuremmalle asenteiden ja toimintatapojen muutokselle. Käännämme kuitenkin katseen vielä hetkeksi menneeseen: tässä tekstissä käydään läpi kampanjan koko kaari joulukuusta 2018 syyskuuhun 2019, kampanjan suunnittelusta kannatusilmoitusten keräämisen päättymiseen.

Kokemusasiantuntijuus on erottamaton osa niin Pelirajaton-toiminnan kuin koko Sosped-säätiön asiantuntijuutta. Pelirajaton-toiminnan Osallisuudella otetta rahapeliongelmiin -hankkeessa (2018-2020) on tavoitteena kehittää rahapeliongelmia kokeneiden pelaajien ja heidän läheistensä mahdollisuuksia parantaa sekä tarjolla olevia hoitopalveluita että rahapelijärjestelmän ja peliyhtiön vastuullisuutta. On vihdoin aika kuulla, miten rahapeliongelman itse kohdanneet kehittäisivät hoitopalveluita ja rahapelijärjestelmän vastuullisuutta.

Kansalaisaloitteella toivottiin muutosta positiiviseen pelikulttuuriin

Joulukuussa 2018 kutsuimme maailman muuttamisesta kiinnostuneet kokemusasiantuntijamme ideoimaan Osallisuudella otetta rahapeliongelmiin -hankkeen vaikuttamispuolta: Millä tavoin rahapelijärjestelmämme, kulttuurimme tai peliyhtiön toiminnan tulisi kokemusasiantuntijoiden näkökulmasta muuttua, jotta rahapeliongelmia voitaisiin tulevaisuudessa ehkäistä entistä paremmin? Millainen muutos olisi tärkeää? Millaisten keinojen avulla voisimme tehdä vaikuttamistyötä yhdessä? Millainen tekeminen innostaisi?

Viikonlopun aluksi syvennyimme aihetta tuntevan tutkijan johdolla suomalaisen rahapelijärjestelmän erityispiirteisiin ja tunnistimme järjestelmän ongelmakohtia. Pintaan nousi tärkeitä teemoja, kuten esimerkiksi mainonnan massiivisuus, pelien laaja tarjonta ja ikärajavalvonnan puutteet. Laitoimme näitä tärkeysjärjestykseen ja pohdimme yhdessä, mihin kokemusasiantuntijavetoisella toiminnalla kannattaisi erityisesti pyrkiä vaikuttamaan, sekä mihin kokemusasiantuntijat itse haluaisivat eniten vaikuttaa.

Yhteinen tilannekuva alkoi pian muodostua: Maailman mittakaavassa täysin poikkeuksellisen raha-automaattien hajasijoittelun arkiympäristöihin on muututtava. Muutoksella olisi ennen kaikkea haittoja ehkäisevä vaikutus. Automaattipelaaminen vähenisi – kuten sen kuuluukin – eikä uusia pelaajasukupolvia syntyisi entiseen tapaan. Kun pelaamiseen ei enää tarjottaisi mahdollisuutta jokaisen kauppareissun yhteydessä, siitä tulisi kansalaisille tietoisempi ja harvemmin tapahtuva aktiviteetti. Jatkossa halukkaat saisivat edelleen siis pelata, mutta jännitys tulisi hakea muiden maiden käytäntöjen tapaan erillisistä pelisaleista, arjen ulkopuolelta.

Vaikuttamiskohteen päättämisen jälkeen ideoimme vaikuttamiseen sopivia keinoja. Suunnittelun ja ideoinnin tukena toimivat Sosped-säätiön viestintä, hankkeessa yksin työskentelevä hankesuunnittelija sekä Pelirajaton-toiminnan päällikkö.

Kansalaisaloite ja siihen liittyvä kampanjointi tuntui pienen tunnustelun jälkeen innostavimmalta tavalta tehdä kokemusasiantuntijoiden näköistä ja kuuloista vaikuttamistyötä. Ymmärrettävän tavoitteen ja selkeän kampanja-aikataulun lisäksi kansalaiset saataisiin heti sitoutettua jonkinlaiseen toimintaan – aloitteen allekirjoittamiseen ja viestin viemiseen eteenpäin.

Yhteiskunnallisen muutospaineen lisäksi kansalaisaloitekampanjan toivottiin murtavan rahapeliongelmaan liittyviä tabuja, lisäävän suomalaisten tietoisuutta peliongelmista ja madaltavan avun hakemisen kynnystä niiden henkilöiden kohdalla, joita rahapeliongelma koskettaa.

Yhteisenä toiveena oli, että kampanjan myötä suomalainen positiivinen rahapelikulttuuri muuttuisi.

Osallisuus-hankkeen suunnittelija sekä Sosped-säätiön viestintä avustaisivat ja tukisivat kokemusasiantuntijoiden toteuttamaa kampanjaa mm. tarjoamalla puitteet ja työkalut yhteiselle suunnittelulle, luomalla kampanjan visuaalisen ilmeen ja viestintäkanavat (nettisivu ja some-tilit), tuottamalla viestinnällistä sisältöä kampanjan omiin viestintäkanaviin, sekä toteuttamalla kampanjan ajan maksullista markkinointia sosiaalisessa mediassa.

Sospedin mahdollistama, mutta kokemusasiantuntijoiden näköinen kampanja

Tammikuussa 2019 aloitimme kansalaisaloitteen valmistelun verkon välityksellä. Loimme ensimmäisiä vedoksia aloitteesta ja keräsimme innostuneita vapaaehtoistoimijoitamme mukaan. Sospedin viestintä editoi joulukuussa järjestetyssä suunnittelupalaverissa kuvaamansa kampanjavideon, suunnitteli kampanjan visuaalista ilmettä ja loi kampanjasivut.

Helmikuussa 2019 järjestimme tarkemman suunnitteluviikonlopun kampanjan toteutuksesta Tampereella. Viikonloppuun osallistuivat Osallisuus-hankkeen suunnittelija ja Sosped-säätiön viestintätyöntekijä yhdessä kampanjaan mukaan lähteneiden Pelirajaton-kokemusasiantuntijoiden kanssa. Aloitteen hiomisen lisäksi suunnittelimme kampanjan toteutusta, nettisivusisältöä sekä yhteistä viestintätyyliämme: kokemusasiantuntijat tulisivat tuomaan omilla kasvoillaan ja tarinoillaan ilmi automaattipelaamiseen liittyviä rahapelihaittoja ja herättämään keskustelua erityisesti sosiaalisessa mediassa. He saisivat itse tuottaa ja julkaista oman näköistä sisältöä sekä nettisivuille että sosiaaliseen mediaan. Uskoimme ja toivoimme, että kampanja sekä kokemusasiantuntijoiden tarinat saisivat näkyvyyttä myös perinteisessä mediassa.

Suunnittelimme yhdessä myös rahankäyttöä: kokemusasiantuntijat saivat olla mukana päättämässä siitä, miten Sosped-säätiön Osallisuudella otetta rahapeliongelmiin -hankkeelta tuleva kampanjabudjetti (yht. 8000 €) käytettäisiin parhaalla mahdollisella tavalla. Suurin osa rahasta päätettiin käyttää näkyvyyden edistämiseen, markkinointiin sosiaalisessa mediassa. (Kampanjabudjetin käytöstä on raportoitu kampanjasivulla.)

Suunnitteluviikonlopun jälkeen tiesimme, miten ja missä aikataulussa etenemme. Myös tehtävänjako alkoi selkeytyä: osa porukasta viimeistelisi aloitetekstin, toiset kokoaisivat sisältöä nettisivulle, kolmannet kontaktoisivat mukaan lähteviä julkkiksia ja päättäjiä sekä mediaa, neljännet nostaisivat hypeä sosiaalisessa mediassa.

Näin kampanja eteni

Varsinainen kampanja käynnistyi 20.3. ja sai saman tien paljon näkyvyyttä mediassa. Kokemusasiantuntijat ottivat itse yhteyttä päämedioihin ja kaksi edustajaamme pääsivät kertomaan aloitteesta heti 20.3 aamuna MTV3:n Huomenta Suomeen sekä Radio Rockiin.

Medianäkyvyyttä saivat tulevinakin päivinä kokemusasiantuntijoiden antamat haastattelut. Median mielenkiinto yllätti meidät todella positiivisesti. Allekirjoituksia kertyi huimasti heti ensimmäisten päivien aikana. Iloitsimme kaikki hyvästä startista. Samalla tiedostimme, että edessä on pitkä puolen vuoden kampanjataival kohti 50 000 allekirjoitusta.

Kampanjan alun reipas mediahuomio hiipui muutaman viikon jälkeen. Tämä heijastui myös allekirjoituksien määrään: huhtikuun puolesta välistä heinäkuun alkuun oli allekirjoittajien osalta hiljaisempi ajanjakso.

Pidimme välillä yhteisiä etäpalavereita, joissa ideoimme kampanjan markkinointia. Toteutimme kyselyn 106:lle kansanedustajaehdokkaalle aloitteestamme – saimme ainoastaan parilta henkilöltä selkeän vastauksen (lue tarkemmin tästä). Lähetimme kyselystämme 10.4. myös lehdistötiedotteen suoraan suurimpien medioiden toimituksiin. Tähän toimitukset eivät kuitenkaan tarttuneet.

Innostuimme kokeilemaan katukampanjointiakin muutamaan kertaan Helsingissä, Tampereella ja Oulussa. Positiiviset kohtaamiset kaduilla ja aukioilla osoittivat meille, että monet ihmiset olivat kiinnostuneita aloitteesta ja myös tukivat sitä. Katukerääminen oli kuitenkin aikaa vievää ja kerääjiä sen verran vähän, että keräykset jäivät muutamiin kertoihin. Käsin kirjoitettuja kannatusilmoituksia saimme lopulta kasaan 351 kappaletta.

Kampanjassa aktiivisimmin mukana olleista kokemusasiantuntijoistamme moni aloitti Twitterin käytön. Omien profiilien kautta käydyt Twitter-keskustelut koettiin mielekkäiksi tavoiksi edistää kampanjaa sekä tehokkaaksi keinoksi tavoittaa keskeisiä päättäjiä ja vaikuttajia. Kokemusasiantuntijoiden sisällöntuotanto alkoi painottua henkilökohtaisten Twitter-profiilien puolelle, Sosped-säätiön hankesuunnittelija sekä viestintätyöntekijät ottivat sen sijaan päävastuun sisällön tuotannosta yhteisille Pelikoneet KauPOISta! -somekanaville. Viestintätiimi toteutti lisäksi kohdennettuja somemarkkinointikampanjoita.

Heinäkuussa aloite alkoi taas Veikkauksen mainoskohun ja reippaan somekeskustelun myötä kuplia ja elokuussa se lähti todella rakettimaiseen nosteeseen. Alla olevassa aikajanakuvassa näkyy kerättyjen kannatusilmoitusten päivittäinen määrä koko puolen vuoden ajanjaksolta. Kuvaan on numeroitu ne kohdat, joissa allekirjoittajien määrä on ollut selvässä nosteessa. Piikit näyttävät ajoittuvan pääasiassa niihin kohtiin, kun aloitteesta tai teemasta on uutisoitu valtakunnan suurimmissa medioissa.

Kahdeksan kannatuspiikkiä puolen vuoden aikana

Kuvassa olevan aikajanan alle on koottu keskeiset mediaosumat, sekä aloitetta edistäneet toiminnat, jotka todennäköisesti selittävät kahdeksan kannatuspiikin syntymistä puolen vuoden kampanja-aikana.

Mitä kansalaisaloite sai lopulta aikaan?

Pelikoneista ja niiden maailman mittakaavassa poikkeuksellisesta sijoittelusta sekä Veikkauksen toiminnasta on tuskin koskaan keskusteltu yhtä paljon ja niin monesta näkökulmasta Suomessa kuin kansalaisaloitteen kampanja-aikana. Pelikoneet kaupoista -kampanjaan käytettiin Sospedin OOR-hankkeesta lähes 8000 euroa. Tuolla pienellä rahamäärällä, hankesuunnittelijan ja Sospedin viestinnän työpanoksella, sekä erityisesti kokemusasiantuntijoiden valtavalla – aktiivisella ja rohkealla – vapaaehtoistyöpanoksella saimme paljon aikaiseksi. (Katso rahankäytön tarkempi erittely täältä).

Aihetta on pöyhitty paljon mediassa ja sosiaalisessa mediassa. Saimme aloitteellemme enemmän palstatilaa valtakunnan isoimmissa medioissa kuin uskalsimme etukäteen toivoa. Tästä huolimatta aloite ei mennyt läpi – miksi?

Suomen Kuvalehden toimittaja Mikko Niemelä analysoi syyksi, että suomalaiset on aivopesty järjestelmään: yli 80 vuotta rahapelipropagandaa on tehnyt tehtävänsä. Kansa ei vieläkään ymmärrä, että monopolin oikeutuksena on pelihaittojen ehkäisy ja vähentäminen, ei rahan keruu ”yhteiseen hyvään”. Lue koko juttu täältä.

Muuttuivatko asenteet aloitteen myötä rahapeliautomaattipelaamista ja hajasijoittelua kohtaan kielteisimmiksi ja peliongelmiin ajautuneita kohtaan myönteisemmiksi? Onnistuimmeko rikkomaan tabuja? Madaltuiko ongelmia kohdanneiden ihmisten avun hakemisen kynnys?

Näihin kysymyksiin tuskin tiedämme vielä täydellistä vastausta. Twitterissä Peluurin yksikön päällikkö Inka Silvennoinen ja addiktiopsykiatri Antti Mikkonen kuvailivat omia vaikutelmiaan aloitteen aikaansaamista muutoksista näin:

”Keskustelu ja ymmärrys pelihaitoista on lisääntynyt. Häpeä vähentynyt. Moni on havahtunut tarkastelemaan rahapelikulttuuriamme, järjestelmän vastuullisuutta ja arkisia ympäristöjämme uusin silmin. Olette todella onnistuneet!”

Inka Silvennoinen

”Kansalaisaloite ei saanut 50k kannattajaa, mutta työ ei valunut hukkaan. Monet potilaat ovat kertoneet, että kampanjasta rohkaistuneina he ensimmäistä kertaa uskaltavat ylittää avun hakemisen kynnyksen. He ymmärsivät, että he eivät ole yksin.”

Antti Mikkonen

Olemme myös oman Pelirajaton-toiminnan puitteissa huomanneet, että palveluihimme on tullut aikaisempiin vuosiin verrattuna enemmän ilmoittautuneita. Kampanjasta on keskusteltu paljon myös vertaisryhmissämme.

Aloitteen puolelle asettui useita nykyisiä kansanedustajia, vaikuttajia sekä tunnettuja urheilijoita. (Lue listaus allekirjottamisestaan ilmoittaneista tunnetuista henkilöistä). Myös pääministeri Rinne ja sisäministeri Ohisalo ottivat kantaa raha-automaattien hajasijoitteluun liittyen.

Aloitteessa mukana olleet kokemusasiantuntijat olivat tyytyväisiä aloitteen herättämään laajaan ja tarpeelliseen media- ja kansalaiskeskusteluun sekä tietoisuuden kasvamiseen. Keskustelu jatkuu! Lue tästä kokemusasiantuntijoiden ajatuksia kampanjan päätyttyä. Aloite osoitti, että kokemustietoa kuunnellaan. Kokemusasiantuntijuus on tärkeä liikkeellepaneva voima rahapelijärjestelmän vastuullisuuden kehittämiseksi – tässä työssä olemme mielellämme mukana jatkossakin!

Aloite on osaltaan ollut jo vauhdittamassa konkreettisiin toimenpiteisiin ryhtymistä. Kunta- ja omistajaohjausministeri Sirpa Paatero ja Veikkauksen hallituksen puheenjohtaja Olli-Pekka Kallasvuo kertoivat 5.9. tiedotustilaisuudessa useampia Veikkauksen vastuullisuuteen kohdistuvia kehittämistoimenpiteitä: strategiaa selvennetään, vastuullisuusohjelma päivitetään, markkinointia vähennetään ja pelikoneita koskeva mediamainonta (ns. ”tuoteinformaatio”) jätetään digikanavia lukuun ottamatta kokonaan pois, hajasijoitettujen pelikoneiden määrää vähennetään ja tunnistautumista aikaistetaan. Myös eettinen neuvosto perustetaan ja johdon palkitsemisjärjestelmää muutetaan vastuullisempaan suuntaan. (kts. Tiedotustilaisuuden esitysmateriaali.)

Aika näyttää, mikä on näiden toimenpiteiden vaikutus ja otetaanko monopolin todelliseksi kärjeksi (viimeinkin) pelihaittojen ehkäisy. Tämä tarkoittaisi väistämättä pelituottojen vähenemistä, samalla tietysti myös rahapelihaittojen aiheuttamien inhimillisten tragedioiden sekä yhteiskunnalle aiheutuneiden taloudellisten kustannusten vähenemistä. Näin tuleekin käydä, jos nykyisestä järjestelmästä halutaan pitää kiinni. On mahdoton yhtälö, että meillä on Euroopan unionin viimeinen ”suojeleva monopoli”, mutta olemme silti vuosi toisensa jälkeen Euroopan eniten tai toiseksi eniten pelaava kansa (koko maailman mittakaavassa eteemme kiilaavat selvästi ainoastaan Australia ja Singapore).

Eniten haittoja aiheuttavat automaattipelit ovat meillä aivan poikkeuksellisen tyrkyllä, kuten kampanjasivulta löytyvästä asiantuntijahaastattelustakin käy ilmi. Meillä pelikoneet ovat massiivisesti esillä lähes jokaisessa ruokakaupassa, kioskissa ja huoltoasemalla. Lokakuun alussa, aloitteen jo päätyttyä, tästä Suomen eriskummallisuudesta kirjoitti myös arvostettu kansainvälinen talouslehti The Economist, joka muisti artikkelissaan mainita myös paljon nimiä keränneen aloitteemme.

Ylen MOT-ohjelma löi lisää vettä myllyyn julkaisemalla 21.10. reportaasinsa ”Veikkauksen sinivalkoinen satu”, jossa paneuduttiin erityisesti Veikkauksen raportoimiin epäselviin lukuihin sekä strategian piilotteluun valvovalta viranomaiselta. Poliisihallituksen, Kilpailu- ja kuluttajaviraston sekä Veikkauksen johtajien lisäksi äänessä olivat myös kaksi Pelikoneet KauPOISta!-aloitteen kokemusasiantuntijaa sekä Pelirajaton -toiminnan päällikkö kommentoimassa pelien aiheuttamista haitoista.

Tämä aloite oli ensimmäinen kunnon tempaus kokemusasiantuntijoiden äänen kuulemiseksi rahapelijärjestelmän vastuullisuuden kehittämiseksi. Työmme kokemusasiantuntijoiden äänen voimistamiseksi ja vastuullisemman pelijärjestelmän kehittämiseksi jatkuu. Toimitimme juuri lausuntomme tehokkaista pelaamisen hallinnan työkaluista ja pelirajoituksista STM:n haitta-arvioryhmälle, ja vielä tämän vuoden puolella vierailemme kokemusasiantuntijoiden kanssa Veikkauksen hallintoneuvostossa, jossa kerromme kokemusasiantuntijoiden näkemyksiä pelihaittojen tehokkaasta ehkäisystä. Muun osallisuus- ja vaikuttamistyön jatkoa suunnittelemme kokemusasiantuntijoidemme kanssa.

Suuret kiitokset jokaiselle kampanjaan tavalla tai toisella osallistuneelle. Kokemusasiantuntijoiden sanoin: ”me olemme onnistuneet – te olette onnistuneet”.

---

Lisätietoja

Markus Sjöholm
markus.sjoholm@sosped.fi tai twitter: @SjoholmMane
Osallisuudella otetta rahapeliongelmiin -hankkeen suunnittelija
Sosped-säätiön Pelirajaton-toiminta