—
Nuoret aikuiset käyttävät yhä enemmän aikaa sosiaalisessa mediassa. Viime aikoina sosiaalisen median negatiivisista vaikutuksista hyvinvointiin on alettu puhua aiempaa enemmän, mutta Suomessa asiaa ei ole juurikaan tutkittu. Oulun yliopiston ja Sosped-säätiön toteuttama kyselytutkimus selvittää nyt 18–35-vuotiaiden kokemuksia internetin ja sosiaalisen median käytöstä.
18–35-vuotiaiden ikäryhmä on ensimmäinen sosiaalisen median kanssa varttunut sukupolvi. Erilaiset internetin mahdollistamat palvelut ovat erottamaton osa nuorten aikuisten elämää niin työssä kuin vapaa-ajalla.
Arkikielessä somen käytön kielteisistä vaikutuksista ja someriippuvuudesta puhutaan usein kevyesti, jopa vitsaillen. Nyt käynnistyvän tutkimuksen kautta saadaan tarkempaa tietoa suomalaisten kokemuksista internetin ja sosiaalisen median käyttöön liittyen.
-Some kulkee älypuhelimen mukana kaikkialle ja vie huomaamatta paljon aikaa – tämä saattaa heijastua kielteisesti esimerkiksi arjenhallintaan ja sosiaalisiin suhteisiin. Nuorten sosiaalisen median käytöstä tarvitaan lisää tietoa, jotta voimme kehittää tukea niille, joiden arkeen se tuottaa liiallisia haittoja, toteaa Terhi Mustonen Sosped-säätiöstä. Sosped-säätiön Somerajaton-hanke tuottaa tukea ongelmalliseen sosiaalisen median käyttöön.
Sosiaalisen median käytön lisääntyessä kasvaa tarve ymmärtää käytön yhteyksiä hyvinvointiin
Sosiaalisen median suosio kasvaa tasaisesti eri ikäryhmissä. Vaikka somen käytöllä on paljon myönteisiä vaikutuksia, liittyy siihen myös ongelmallisia piirteitä ja ääritapauksissa jopa riippuvuusoireita.
-Toleranssin kasvu, eli tarve käyttää somea yhä enemmän ja enemmän on yksi merkki riippuvuudesta. Muita oireita voivat olla esimerkiksi somen käyttö tunteiden säätelyn välineenä, hallinnan puute sen käyttöön liittyen, yritykset vähentää tai lopettaa käyttö sekä retkahdukset, listaa riippuvuushäiriöiden dosentti Sari Castrén Turun yliopistosta.
Vaikka sosiaalisen median käyttö ei täyttäisi riippuvuuden tunnusmerkkejä, voi se silti tuottaa arkisia haasteita.
-Kun aina on mukavaa tekemistä käden ulottuvilla, vaatii itsekuria keskittyä esimerkiksi opiskeluun. On tärkeää saada laaja käsitys siitä, miten erityisesti nuoret aikuiset käyttävät sosiaalista mediaa ja sen eri sisältöjä. Haluamme selvittää ongelmallisen somen käytön yleisyyttä, sekä sitä, kuinka sosiaalinen media ja digilaitteet vaikuttavat nuorten aikuisten hyvinvointiin, kertoo tutkija Niko Männikkö Oulun yliopistosta.
SomeSurvey2020 -kyselyyn toivotaan vastauksia 18–35-vuotiailta
-Ikävälille 18–35 sijoittuu useita tärkeitä vaiheita itsenäistymisestä oman paikan löytämiseen yhteiskunnassa. Liiallinen uppoutuminen somemaailmaan voi esimerkiksi vaikuttaa kielteisesti ajanhallintaan ja minäkuvaan sekä lisätä ahdistus- ja masennusoireita. Toisaalta some on kiinteä osa nuorten aikuisten arkea, ja sen käyttöä saatetaan jopa edellyttää niin töissä kuin kaverisuhteissa, kertoo Mustonen.
Vastauksia kyselyyn toivotaan kaikilta 18–35-vuotiailta, myös heiltä, jotka käyttävät sosiaalista mediaa vain vähän. Kysely kartoittaa laajasti elämän eri osa-alueita elintavoista ihmissuhteisiin sekä psyykkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin.
-Tutkimusten tulosten odotamme paljastavan yhteyksiä somen käytön määrän ja laadun sekä hyvinvoinnin eri osa-alueiden välillä. Erityisesti tulokset antavat meille tietoa siitä, kuinka moni vastaajista kokee aidosti haittoja internetin tai sosiaalisen median käytöstä. Tämänkaltainen tieto on ensisijaisen tärkeää, jotta tiedämme minkälaista tukea ja tietoa on tarve kehittää, päättää Männikkö
Kyselyyn voi vastata osoitteessa https://somerajaton.fi/somesurvey2020/
Lisätietoja
Terhi Mustonen
Sosped-säätiö
044 2939497
terhi.mustonen@sosped.fi
Niko Männikkö
Oulun yliopisto
050 4096318
niko.mannikko@oulu.fi
Tutkimuksen toteutuksesta vastaavat Oulun yliopisto sekä Sosped-säätiö. Sosped-säätiön Somerajaton-hanke tuottaa tukea ongelmalliseen sosiaalisen median käyttöön.
Lue lisää somerajaton.fi